Ajankohtaista
Suunnittelijan ja urakoitsijan näkökulma: Mikä on talotekniikan merkitys nyt ja tulevaisuudessa?
Amplitin Jussi Kuusela ja Sitowisen Juha Kiviniemi pohtivat talotekniikan merkitystä urakoitsijan ja suunnittelijan näkökulmasta. Mihin ala on menossa ja mitä kasvu vaatii?
Talotekniikkaurakointiin erikoistuneen Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela uskoo, että talotekniikan rooli on kasvanut ja tulee myös kasvamaan jatkossa. Keskustelu keskittyy kuitenkin liikaa lopputulokseen. Tarvetta olisi kasvattaa talotekniikan roolia hankkeen alkuvaiheessa.
– Taloteknisiä ratkaisuja koskevat päätökset tehdään hankkeissa usein liian myöhään tai niitä tekevät ihmiset, jotka eivät alaa riittävästi ymmärrä. Siksi talotekniikka näyttäytyy rakentamisvaiheessa usein ongelmana.
Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Sitowisen talotekniikan kehitysjohtaja Juha Kiviniemen mukaan talotekniikkaan liittyvää päätöksentekoa pitäisi pilkkoa pienempiin palasiin, jolloin päätöksentekopisteet voitaisiin aikatauluttaa tarkemmin.
– Silloin saisimme ratkaisuja ajoissa eikä talotekniikka kuormittaisi rakentamisvaihetta niin paljon kuin tällä hetkellä.
Muutosta kaivataan myös alan maineeseen. Talotekniikkajärjestelmien käytettävyydessä on yhä kehitettävää. – Jos järjestelmät tuottavat käyttäjien kannalta helposti hyödynnettävää dataa, tekniikkaa halutaan kiinteistöihin lisää. Se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Kiviniemi sanoo.
Kuusela korostaa, että alan koulutuksenkin houkuttelevuutta pitäisi parantaa. Nuoret eivät tiedä, miten valtavan monenlaisia tehtäviä talotekniikka tarjoaa aina suunnittelusta laitevalmistukseen, asennukseen ja ohjelmointiin. – Monipuolisia työtehtäviä on yhtä lailla naisille ja miehille.
Talotekniikan arvostus näkyy jo pilottihankkeissa
Kiviniemi näkee merkkejä talotekniikan arvostuksen kasvusta yksittäisissä pilottihankkeissa. Pääasiassa talotekniikka on kuitenkin pääurakan alapuolelle sijoittuva alihankintaprojekti.
– Siksi talotekniset toimiajat eivät pääse mukaan päätöksentekoon riittävän varhain. Jos alan osaaminen saataisiin mukaan hankkeen kaikkiin vaiheisiin, hyödytkin saataisiin paremmin ulosmitattua.
Kuusela tunnistaa saman ongelman. Hankkeissa, joissa talotekniikka on päässyt allianssin tai projektinjohtourakan keskiöön, tulokset ovat paremmat. – Alalla tarvitaankin lisää tienraivaajia ja hyviä esimerkkihankkeita pilotteja laajemmalla rintamalla.
Talotekniikka tukee tuottavuutta ja vihreää siirtymää
Molemmat uskovat esimerkin voimaan ja tiedon jakamiseen. Talotekniikka-alan merkitys huomataan, kun sen hyödyt vihreälle siirtymälle ja tuottavuudelle saadaan konkretisoitua.
– Rahalle tarvitaan arvoa, Kuusela kiteyttää. – Jos pystymme osoittamaan talotekniikan vaikutuksen lopputuloksen laatuun, aikatauluihin ja kustannuksiin, hankkeet toimivat alan kasvun ajureina.
Kiviniemen mielestä tuloksia syntyy, jos talotekniikkaan satsataan enemmän. Kiinnostusta alaan kasvattaa jo tekniikan selvä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Myös EU-taksonomia ohjaa rahavirtoja kestäviin hankkeisiin.
– Talotekniikalla on paljon annettavaa vihreässä siirtymässä. Kun isot purot on tilkitty, on pienten purojen vuoro. Talotekniikassa se tarkoittaa esimerkiksi automaation ja älykkäiden ohjausten lisääntymistä.
Unelma talotekniikasta vuonna 2030?
Kuuselan mielestä ihannetilanteessa talotekniikasta vastaisi hankkeissa talotekninen päätoteuttaja tai toteuttajien ryhmä, jonka roolina olisi huolehtia talotekniikan onnistumisesta ja osallistua keskusteluihin tilaajan tarpeista ja niiden toteuttamisesta jo aikaisessa vaiheessa.
Parhaassa tapauksessa talotekniikka muodostaisi ehjän kaaren suunnittelusta ja toteutuksesta rakennuksen ylläpitoon. – Silloin pystyisimme varmistamaan, että talotekniikkajärjestelmät toimivat koko elinkaarensa ajan eivätkä vain johonkin pisteeseen saakka, Kuusela pohtii.
Kiviniemi toivoo näkevänsä tulevaisuudessa enemmän alan toimijoiden avointa yhteistyötä. Tutkimustulokset osoittavat, että myös käytön ja ylläpidon toimijat kannattaisi ottaa mukaan hankkeisiin varhaisemmassa vaiheessa. – Silloin takaisinkytkentä toimisi ja ymmärtäisimme käyttäjien arkipäivää jo suunnittelupöydällä paremmin.
Molemmat uskovat, että muutos lähtee liikkeelle alan sisältä, ja luontevana veturina voisivat toimia rakennushankkeiden tilaajat. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kannalta olisi olennaista, että yhteistyötä vaadittaisiin ja talotekniikan roolia korostettaisiin jo rakennushankkeiden sopimuksissa.
Talotekniikka NEXT:ssä NSS ry:n ja Talotekniikkaliiton kumppanipuheenvuoroa talotekniikan merkityksestä tilaajan näkökulmasta pitää Helsingin Yliopiston rakennuttamispalvelujohtaja Henri Jyrkkäranta.
Talotekniikka NEXT -seminaarin järjestävät:
Pääyhteistyökumppanit
Kumppanit
Yhteystiedot
Yhteyshenkilöt Kiinkossa:
Kaisa Saarela, koulutuspäällikkö, kaisa.saarela@kiinko.fi
Ninni Yletyinen, koulutuskoordinaattori ninni.yletyinen@kiinko.fi
Yhteyshenkilö Granlundilla:
Riikka Linna, viestintä- ja markkinointipäällikkö, riikka.linna@granlund.fi