– Uudiskohteiden elinkaaren ilmastovaikutuksista jopa puolet syntyy materiaalien valmistuksesta, ja siksi huomiota pitäisi kiinnittää runkorakenteiden lisäksi talotekniikkajärjestelmien valmistamisen päästöihin, toteaa Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.

Granlund ja Talteka ovat laskeneet ympäristöministeriölle talotekniikan päästöjen oletusarvot, millä tuetaan uudistuvan rakentamislain vaatimia ilmastoselvityksiä. Tulosten mukaan talotekniikka on toimitilakohteissa toiseksi suurin materiaalipäästöjen lähde heti runkorakenteiden jälkeen.

– Talotekniikan materiaalit tuottavat toimitilakohteissa noin 20 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren päästöistä, joten yhdessä energiankulutuksen kanssa talotekniikka määrittää yli puolet rakentamisen ilmastovaikutuksista!

Mitkä ovat talotekniikan suurimmat päästölähteet?

Talotekniikassa suurimmat päästöt tulevat esimerkiksi ilmanvaihtokoneista ja -kanavista sekä valaistuksesta, koska ne sisältävät paljon päästöintensiivisiä materiaaleja. LVI- ja sähkötekniikan kanava- ja kaapelointireitit kannattaisikin huomioida jo rakennuksen suunnittelussa.

– Kanavalinjausten optimointi vähentää materiaalien tarvetta, Bruce-Hyrkäs sanoo.

Hiilijalanjäljen kannalta hyvä vaihtoehto olisi esimerkiksi IV-kone, joka kuluttaa vähän energiaa, kestää pitkään ja on valmistettu vähäpäästöisemmin vaikkapa kierrätysteräksestä. Bruce-Hyrkkään mukaan myös materiaalien kierrätettävyydellä on merkitystä.

– Runkomateriaalit vaihdetaan usein vasta purkamisen yhteydessä, mutta talotekniikkaa uusitaan 10–20 vuoden välein. Se luo huomattavia materiaalivirtoja.

Granlund tutkiikin parhaillaan Taltekan kanssa, miten suunnittelussa ja korjaushankkeiden aikana voitaisiin varmistaa, että talotekniikkaosat on mahdollista kierrättää tai irrottaa ehjinä uudelleenkäyttöä varten.

– Tuotteet voivat näyttää samalta, mutta erot ovat suuria siinä, kuinka paljon päästöjä tuotannossa on syntynyt, kuinka paljon tuote kuluttaa energiaa ja kuinka usein se pitää vaihtaa.

EPD-seloste on yksi ratkaisu hiilipäästöjen vähentämiseen

Bruce-Hyrkäs kiinnittäisi huomiota rakennushankkeiden aikana suunnitteluratkaisuihin ja tuotevalintoihin. Päästölaskennalla voidaan ohjata suunnittelua ja toteutusta elinkaarikestävämpään suuntaan, eikä hiilijalanjälkilaskenta vaadi välttämättä merkittävää lisätyötä.

– Kun TATE-suunnitelmat ovat olemassa, pystymme tuottamaan hiilipäästölaskelmat automaattisesti.

Päästötietoa vaaditaan tulevaisuudessa myös laitevalmistajilta. CSRD-vastuullisuusraportointidirektiivi velvoittaa monia yrityksiä raportoimaan koko toimitusketjunsa päästöt, joten kysymys hiilijalanjäljestä esitetään yhä useammin myös talotekniikkatuotteiden valmistajille.

– Samalla luotettavasta ja ajantasaisesta päästötiedosta tulee kilpailuvaltti, Bruce-Hyrkäs korostaa.

Paras keino kertoa ilmastovaikutuksista tarkalla ja vertailukelpoisella tavalla on hankkia tuotteelle Ympäristöseloste (EPD). Myös laajojen tuoteskaalojen EPD-tiedon tuotanto on mahdollista.

– Toimme tänä syksynä markkinoille Modulaarisen EPD-työkalun, jolla voidaan tuottaa luotettavasti ja kustannustehokkaasti isojen tuoteskaalojen ja tuotevarianttien elinkaarivaikutukset EN-standardin vaatimusten mukaisesti.

Kun omien tuotteiden hiilijalanjälkeä ei arvioida enää karkeilla oletusarvoilla, vaan täsmällisellä päästötiedolla, vastassa voi olla iloisiakin yllätyksiä.

– Päästöt laskevat hankkeissa yleensä heti, kun varmuuskertoimet sisältävistä oletusarvoista siirrytään tarkkaan dataan. Organisaatioissa tarkan datan käyttö valmistusketjujen päästöjen arvioinnissa on joissakin tapauksissa pudottanut tuotevalmistajan arvioidut päästöt jopa puoleen.

Lue lisää Granlundin kestävän rakentamisen ratkaisuista!