Skip to content

Energiatehokkuus- ja vastuullisuustavoitteita voidaan edistää yhtä aikaa

Swecon Jesse Kantolan mukaan kiinteistöjen energiatehokkuus kietoutuu yhä tiukemmin kiinteistönomistajien ja käyttäjien vastuullisuustavoitteisiin. Energiankierrätys lämpöpumpuilla tukee molempia.

Swecon Energia, elinkaari ja ympäristö -yksikön johtaja Jesse Kantolan mukaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja vastuullisuutta on aika tarkastella kokonaisuutena. Kiinteistönomistajilla ja muilla rakennushankkeen sidosryhmillä on yhä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

– Kasvihuonepäästöjen vähentämisestä onkin tullut tärkeä lisämauste energiasäästöjen rinnalle. Se ohjaa kehittämään kiinteistöjen energiatehokkuutta vähäpäästöisillä tavoilla.

Energiaratkaisujen vastuullisuus tukee kiinteistöjen EU-taksonomianmukaisuutta, joka mahdollistaa edullisemman rahoituksen ja tuottaa muitakin kilpailuetuja.

– Monella vuokralaisella on esimerkiksi vaatimuksia sille, minkälaisissa kiinteistöissä halutaan toimia. Vastuullinen kiinteistö houkuttelee käyttäjiä, joilla on yhtä korkeat hiilijalanjälkitavoitteet.

Milloin energiankierrätys on kannattavaa?

Energiankierrätys on Kantolan mukaan yksi mahdollisuus vähentää fossiilisesti tuotetun ostoenergian tarvetta. Energiankierrätys on usein kannattava ratkaisu kohteissa, joissa on jatkuvaa jäähdytystarvetta, esimerkiksi palvelinkoneiden, paineilmajärjestelmien, tutkimus- tai tuotantolaitteiden tai muiden jäähdytystä vaativien laitteiden takia.

– Energiankierrätyksen avainteknologiaa ovat lämpöpumput, joilla jäähdytyksestä syntyvä matalalämpöinen lauhde-energia saadaan nostettua lämmitykseen sopivalle tasolle.

Ostoenergian määrää voidaan Kantolan mukaan vähentää myös vesi-ilmalämpöpumpuilla, maalämmöllä ja moderneilla hybridilämpöpumpuilla, joilla tuotetaan jäähdytyksen lisäksi myös lämmitysenergiaa.

– Energiaa voidaan kierrättää myös alue-energiaverkoissa, jos samalla omistajalla on alueella useita kiinteistöjä.

Primaarienergialähteen hiilijalanjälki ratkaisee

Kantolan mukaan optimaalisin energiaratkaisu kannattaa selvittää tapauskohtaisesti. Olennaista on verrata primaarienergianlähteen hiilijalanjälkeä ja kustannuksia muihin vaihtoehtoihin.

– Jos kiinteistössä harkitaan kaukolämmön korvaamista, ratkaisevaa on, mitä kaukolämpö alueella maksaa ja miten vähähiilisesti se on tuotettu. Myös sähkön tuotantotapa vaikuttaa kokonaispäästöihin, koska lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä.

Samalla hankkeessa kannattaa arvioida mahdollisuus päästä alempaan sähköveroluokkaan 2, joka oli ennen pääasiassa tuotanto- ja teollisuuskohteiden käytettävissä.

– Valtio tukee lämpöpumppujen yleistymistä verotusmuutoksella, jonka ansiosta yli 500 kilowatin lämpöpumppujärjestelmä voi täyttää alemman veroluokan vaatimukset. Se laskee kustannuksia.

Talotekniikan viritys ennen järjestelmän mitoitusta

Ennen energiankierrätysjärjestelmän suunnittelua kiinteistön talotekniikka pitää virittää kuntoon. Jos järjestelmien toimintaa ei tarkasteta, rakennus ei välttämättä toimi niin energiatehokkaasti kuin voisi.

– Silloin lämpöpumppujärjestelmäkin ylimitoitetaan, mikä nostaa investointikustannuksia, Kantola korostaa. Lisäksi kiinteistö tulee kuluttamaan liikaa energiaa myös uudella järjestelmällä.

Toinen ratkaiseva vaihe on käyttöönotto. Paraskin järjestelmä voi hukata energiaa, jos käyttöönottovaiheen seuranta jää puolitiehen. Siksi Kantola suosittelee seurantajaksoa, jonka aikana energiankulutusta mitataan. Vuodessa kohteelle saadaan luotua energiankulutusprofiili.

– Seuranta onnistuu olemassa olevalla automaatiojärjestelmällä, johon lisätään tarvittava määrä energiamittareita. Ne auttavat havaitsemaan, miten energia jakautuu eri osa-alueisiin, jolloin mahdolliset ongelmat on helpompi löytää ja diagnosoida.

Vastuullisen läpimenon viimeinen askel on huollon koulutus ja perehdytys, koska lämpöpumppujärjestelmä on usein kaukolämpöä monimutkaisempi. – Tarpeenmukainen huolto varmistaa osaltaan suunnitellut energiasäästöt, Kantola sanoo.

Lue lisää Swecon vastuullisista energiaratkaisuista

Talotekniikka NEXT -seminaarin järjestävät:

Pääyhteistyökumppanit

Kumppanit

Mediakumppani

Yhteystiedot

Kysy ohjelmasta

Kaisa Saarela, koulutuspäällikkö, kaisa.saarela@kiinko.fi

Kysy osallistujista

Ninni Yletyinen, koulutuspäällikkö ninni.yletyinen@kiinko.fi

Kysy kumppanuuksista

Jenny Reinikainen, markkinointi – ja myyntisuunnittelija, jenny.reinikainen@kiinko.fi